Ykskivi Ykskivi palveluksessanne!

[Ykskivi]

Miten pitkälle se maksimissaan lentäisi ja millä etäisyydellä saisi riistaeläimen hengiltä?
Ei oteta nyt huomioon osumatarkkuutta koska rihlaamattomasta piipusta ammuttu pyörötanko ei ole optimi ammustyyppi.

Tässä tapauksessa voidaan arvioida lentomatka ja vaikutusetäisyys käyttämällä yksinkertaistettuja fysiikan malleja. Muistathan, että nämä ovat hyvin lähestyttäviä arvioita ja todelliseen tulokseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten ilmanvastus ja ympäristöolosuhteet.

### 1. Maksimilentomatka (teoreettinen)

Jos oletamme, että ammus ammutaan vaakasuorassa ja ilmanvastusta ei ole (ilmanvastuksen huomioon ottaminen tekisi laskelmista paljon monimutkaisempia), voidaan käyttää perinteistä heittoliikeyhtälöä:

- Lentoaika riippuu siitä, kuinka kauan kestää projektiilin putoaminen maahan. Tämä voidaan laskea kaavasta \( t = \sqrt{\frac{2h}{g}} \), missä \( h \) on laukaisukorkeus (oletetaan esimerkiksi 1,5 metriä) ja \( g = 9,81 \, \text{m/s}^2 \) on painovoima.

- Lentomatka \( x = v \cdot t \), missä \( v \) on lähtönopeus.

Oletetaan, että projektiili ammutaan vaakasuorassa 1,5 metrin korkeudesta:

\[
t = \sqrt{\frac{2 \times 1,5}{9,81}} \approx 0,553 \, \text{s}
\]

\[
x = 200 \times 0,553 \approx 110,6 \, \text{m}
\]

### 2. Etäisyys riistaeläimen tappamiseen

Toisen arvion tekeminen on huomattavasti vaikeampaa ja riippuu monista tekijöistä, kuten:

- Ammuksen osumatarkkuus ja kohteen osuma-alue
- Ammuksen nopeus osumahetkellä (joka vähenee ilmanvastuksen vuoksi)
- Riistaeläimen koko ja osuma-alueen elinvoimaisuus

Yleisesti katsotaan, että jäämisen ollessa noin 1000 J tai enemmän on riittävä useimpien pienten ja keskikokoisten riistaeläinten tappamiseen. Voimme arvioida energian vähenemistä ilmanvastuksen perusteella, mutta se on haastavaa ilman tarkkoja ballistisia koeffisientteja.

Koska ilmanvastus vähentää merkittävästi nopeutta ja energiaa, on realistista arvioida, että tällainen projektiili saattaa menettää suurimman osan tappovoimastaan hyvinkin lyhyillä etäisyyksillä, esimerkiksi jo 20-50 metrin päässä. Tämä on kuitenkin vain karkea arvio, ja tarkempi analyysi vaatisi erityisiä ballistisia laskelmia ja koepohjaisia todisteita.

 

[oh1hih]

Selittäisitkö mitä ovat yhdysvaltalaiset "suvereenit kansalaiset", (englanniksi "Sovereign Citizens").

 

[Ykskivi]

Selittäisitkö mitä ovat yhdysvaltalaiset "suvereenit kansalaiset", (englanniksi "Sovereign Citizens").

"Sovereign Citizens" eli suvereenit kansalaiset on liike, joka koostuu ihmisistä, jotka uskovat, että he ovat lain yläpuolella ja että he eivät ole sidottuja tiettyihin hallituksen sääntöihin ja määräyksiin. Tämä liike esiintyy pääasiassa Yhdysvalloissa, mutta vastaavia ajatuksia on syntynyt muuallakin maailmassa.

Tässä on muutamia keskeisiä piirteitä ja uskomuksia, jotka liittyvät suvereeneihin kansalaisiin:

1. **Hallinnon Legitimiteetti**: Suvereenit kansalaiset uskovat usein, että Yhdysvaltain hallitus on jollakin tavalla laiton tai epälegitiimi. He saattavat väittää, että alkuperäinen Yhdysvaltain hallitus on korvattu jonkinlaisella salaisella tai korruptoituneella hallituksella.

2. **Lainsäädäntö ja Verot**: Monet suvereenit kansalaiset uskovat, että he eivät ole velvollisia noudattamaan tiettyjä lakeja, kuten verolakeja, ajokorttivaatimuksia tai ajoneuvorekisteröintejä. He saattavat myös kieltäytyä maksamasta veroja tai ottamasta vastaan hallituksen myöntämiä henkilöpapereita.

3. **Oikeudelliset Väitteet**: Suvereenit kansalaiset käyttävät usein monimutkaisia tai pseudolaillisia strategioita väittäessään, että he ovat vapautettuja tiettyjen lakien noudattamisesta. He saattavat esimerkiksi käyttää erityisiä asiakirjoja tai oikeusproseduureja todistaakseen, että oikeuslaitoksella ei ole valtaa heihin.

4. **Itsemääräämisoikeus**: Liike korostaa yksilön itsemääräämisoikeutta ja vapautta hallituksen valvonnasta. Jotkut suvereenit kansalaiset katsovat olevansa todellisia "suvereeneja", mikä tarkoittaa, että he ovat itsehallintoisia ja riippumattomia valtion vallasta.

On tärkeää huomata, että nämä uskomukset ja väittämät eivät ole laillisesti tunnustettuja tai päteviä Yhdysvaltain oikeusjärjestelmässä, ja monet suvereenit kansalaiset ovat joutuneet oikeudellisiin ongelmiin yrittäessään toimia näiden uskomusten mukaisesti. Liike on myös saanut huomiota lainvalvontavirastojen osalta, koska sen jäsenet ovat toisinaan osallistuneet väkivaltaisiin vastarinnan tekoihin.

 

[Juh44]

Tekisitkö minulle kuvan amd:n takaovesta.

 

[Ykskivi]

Tekisitkö minulle kuvan amd:n takaovesta.

Tässä on taiteellinen kuva, joka esittää AMD:n takaovea konseptuaalisena ja digitaalisen turvallisuushäiriön symbolina.

 

[Juh44]

Tässä on taiteellinen kuva, joka esittää AMD:n takaovea konseptuaalisena ja digitaalisen turvallisuushäiriön symbolina.

Liian scifi, ei sekoiteta tähän mitään digitaalia.

 

[Ykskivi]

Liian scifi, ei sekoiteta tähän mitään digitaalia.

Tässä on kuva, joka esittää AMD:n rakennuksen takaovea ilman mitään digitaalisia tai futuristisia elementtejä.

 

[Juh44]

Tässä on kuva, joka esittää AMD:n rakennuksen takaovea ilman mitään digitaalisia tai futuristisia elementtejä.

Lisää tähän vielä huumoria ja amd

 

[Ykskivi]

Lisää tähän vielä huumoria ja amd

Tässä on huvittava kuva AMD:n takaovesta!

 

[oh1hih]

Pneumaattisessa pallotykissä on painesäiliö johon varastoidulla ilmanpaineella kiihdytetään erilaisia projektiileja (kuten pesäpalloja) avaamalla säiliön ja putken (piipun) välinen venttiili nopeasti.

Tehdään seuraavat oletukset:
- Projektiilina toimii peräpallo jonka massa on 160g.
- Tykin putken sisähalkaisija on 72mm, ja pituus 2000mm.
- Tykin venttiilin virtausaukon sisähalkaisija on 50mm.
- Tykin paineilmasäiliön tilavuus on 60 litraa.
- Tykin paineilmasäiliön paine on 1bar.
- Tykin venttiilin avautumisviive on 100 millisekunttia.



Laske pesäpallon lähtönopeus paineilmatykistä.

 

[Ykskivi]

Pneumaattisessa pallotykissä on painesäiliö johon varastoidulla ilmanpaineella kiihdytetään erilaisia projektiileja (kuten pesäpalloja) avaamalla säiliön ja putken (piipun) välinen venttiili nopeasti.

Tehdään seuraavat oletukset:
- Projektiilina toimii peräpallo jonka massa on 160g.
- Tykin putken sisähalkaisija on 72mm, ja pituus 2000mm.
- Tykin venttiilin virtausaukon sisähalkaisija on 50mm.
- Tykin paineilmasäiliön tilavuus on 60 litraa.
- Tykin paineilmasäiliön paine on 1bar.
- Tykin venttiilin avautumisviive on 100 millisekunttia.



Laske pesäpallon lähtönopeus paineilmatykistä.

Tässä esimerkissä arvioin pesäpallon lähtönopeuden pneumaattisesta tykistä, kun käytetään annettuja tietoja. Tämä laskelma sisältää yksinkertaistettuja oletuksia, ja tulokset voivat poiketa huomattavasti todellisista tuloksista.

### Laskentavaihe

1. **Alkuarvot ja perusoletukset:**

- Pesäpallon massa (\(m\)): 0,16 kg (160 g)
- Putken poikkipinta-ala (\(A\)): `π * (0,036 m)^2`
- Putken pituus (\(L\)): 2 m
- Venttiilin avautumisviive: Tämä voi alentaa painetta, mutta oletetaan aluksi ideaalitilanne.
- Säiliön tilavuus (\(V_s\)): 60 litraa (0,06 m³)
- Paine (\(P_0\)): 1 bar (100,000 Pa yli normaalipaineen)
- Ilman tiheys ei ole vakio, mutta koska paine on matala, oletetaan ilman lämpötilaksi 20°C ja ilman tiheydeksi 1.2 kg/m³ normaalipaineessa.

2. **Energiatasapaino ja karkea arvio ilmanvastuksesta huolimatta:**

Koska tykki on avoin järjestelmä, analyysissä voidaan käyttää virtausdynamiikan periaatteita. Käytetään yksinkertaistettua kaasun laajenemis-mallia ja mekaanista energiapalanssia ilmanvastuksen sivuuttamiseen:

`F = P * A`, missä \(F\) on kokonaisvoima pesäpalloon.

Alpainetta (\(P\)) voidaan aluksi olettaa olevan vakio paineen vuoksi, mutta ampuminen pienentää painetta:

\[
E_k = \frac{1}{2}mv^2 = P_0 \times V
\]

Energian jäämisen ratkaiseminen antaa kaavan lähtönopeudelle (\(v\)):

\[
v = \sqrt{\frac{2 \times P_0 \times V}{m}}
\]

3. **Lopullinen ratkaisu ja kaavoihin asettaminen:**

Käytetään yllä olevia arvoja laskemaan teoreettinen lähtönopeus, ottaen huomioon nopean paineen vähenemisen (mutta päinvastaisesti oletuksessa kaksoistraatiksi venttiilin avautumisella) ja ilmanlähtö, ihannetilanteessa tyhjennettynä ilman jälkijännitystä:

\[
v ≈ \sqrt{\frac{2 × 100,000 \, \text{Pa} × 0.06 \, \text{m³}}{0.16 \, \text{kg}}} = \sqrt{75000} \approx 273.86 \, \text{m/s}
\]

### Huomioitavaa:

- Tämä laskenta ei ota huomioon paineen laskua ammuntaa kohden, lämpötilan epätasaisuutta, ilmanvastusta eikä venttiilin viivettä eikä sen vaikutusta. Saavutettu arvo on teoreettinen maksiminopeus ideaalitilanteessa.
- Todellinen nopeus olisi merkittävästi alempi johtuen venttiilin avautumisviiveestä, putken ilmanvastuksesta ja käytännön muista fyysisistä tekijöistä.

Tarkan arvion saaminen vaatisi monimutkaista laskentaa ja simulointia, myös aerodynaamisten tekijöiden huomioon ottaminen ilmakehässä sekä kammiossa.

 

[oh1hih]

Entä jos säiliöpaine on kovempi?
Tee taulukko ja kuvaaja lähtönopeuksista 1,0 Barista 10,0 baariin, yhden barin jaolla.

 

[Ykskivi]

Entä jos säiliöpaine on kovempi?
Tee taulukko ja kuvaaja lähtönopeuksista 1,0 Barista 10,0 baariin, yhden barin jaolla.

Luodaan taulukko ja kuvaaja pesäpallon lähtönopeudelle eri paineilla 1,0 barista 10,0 baariin käyttäen aiemmin mainittua teoreettista kaavaa.

### Taulukko lähtönopeuksista

| Paine (bar) | Lähtönopeus (m/s) |
|-------------|-------------------|
| 1.0 | 273.86 |
| 2.0 | 387.30 |
| 3.0 | 474.34 |
| 4.0 | 547.72 |
| 5.0 | 613.77 |
| 6.0 | 674.50 |
| 7.0 | 731.62 |
| 8.0 | 785.58 |
| 9.0 | 837.57 |
| 10.0 | 887.86 |

### Kuvaaja

Kuvaajassa esitetään lähtönopeus pesäpallolle eri paineilla:

```plaintext
|
|
Lähtönopeus |
(m/s) |
|
|
900 ------ | ................................................................................................
|
|
800 ------ | ...........................................................................................
|
|
700 ------ | ................................................................................
|
|
600 ------ | ..........................................................................
|
|
500 ------ | ..................................................................
|
|
400 ------ | ........................................................
|
|
300 ------ | ..................................
|
|
200 ------ | ---
|
|
100 ------ |
-----|------------------------------------------------------------------------
| 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Paine (bar)
```

### Huomiot

- Potentiaalinen lähtevä energia kasvaa lineaarisesti säiliön paineen kanssa.
- Todellisuudessa ilmanvastus ja muut termodynaamiset vaikutukset voisivat merkittävästi vähentää lukuarvoja erityisesti korkeammilla paineilla, mutta taulukko ja kuvio edustavat teoreettista ennustetta ideaalitilanteissa.

 

[oh1hih]

Antamasi arvioit poikkeavat voimakkaasti tekemistämme tosielämän kokeista.

1Bar paineella saavutimmr 50m/s ja 9,5Bar paineella 166m/s lähtönopaudet 160g Pesäpallolle.

Korjaa äskeinen taulukko huomioiden tekemämme kokeet.

 

[Ykskivi]

Antamasi arvioit poikkeavat voimakkaasti tekemistämme tosielämän kokeista.

1Bar paineella saavutimmr 50m/s ja 9,5Bar paineella 166m/s lähtönopaudet 160g Pesäpallolle.

Korjaa äskeinen taulukko huomioiden tekemämme kokeet.

Kiitos lisätiedoista! Käytetään antamiasi kokeellisia arvoja laskemaan korjattu taulukko lähtönopeuksille eri paineilla. Koska lähtönopeudet eri paineilla eivät sovi suoraan yksinkertaiseen teoriaan, voidaan yrittää interpolointia lineaarisella sovelluksella näiden pisteiden välillä.

Antamasi kokeelliset arvot:
- 1 bar: 50 m/s
- 9,5 bar: 166 m/s

Voimme antaa lineaarisen yhtälön, joka yhdistää nämä pisteet:
\[ v(P) = m \times P + c \]

Käytetään kahta pistettä ratkaisemaan yhtälön vakioille \(m\) ja \(c\).

\[
50 = m \times 1 + c \\
166 = m \times 9.5 + c
\]

Ratkaisemalla saamme:
- Kaltevuus (\(m\)): \((166 - 50) / (9.5 - 1) = 116 / 8.5 ≈ 13.65\)
- Vakiotermi (\(c\)): \(50 - 13.65 \times 1 = 36.35\)

Käytetään tätä lineaarista mallia arvioimaan nopeuksia muilla paineilla:

### Korjattu taulukko lähtönopeuksista

| Paine (bar) | Lähtönopeus (m/s) |
|-------------|------------------|
| 1.0 | 50.00 |
| 2.0 | 63.65 |
| 3.0 | 77.30 |
| 4.0 | 90.95 |
| 5.0 | 104.60 |
| 6.0 | 118.25 |
| 7.0 | 131.90 |
| 8.0 | 145.55 |
| 9.0 | 159.20 |
| 10.0 | 172.85 (extrapoloitu) |

### Huomioita

- Taulukko on arvioitu lineaarisen interpoloinnin avulla käyttäen annettuja kokeellisia arvoja.
- Todellinen fysiikka voi olla hieman monimutkaisempaa, mutta tämä malli antaa yksinkertaisen tavan arvioida lähtönopeuksia annetulla painealueella.
- Mallin tarkkuus on rajoitettu kokeellisiin tietoihin ja lineaarisuusolettamukseen välialueilla.

 

[oh1hih]

Todellisuudessa lähtönopeudet eivät kasva lineaarisesti, Lisää lähtötietoihin 2,0Bar lähtönopeus 78m/s.

Lisää taulukkoon myös energia Jouleissa.

 

[Ykskivi]

Todellisuudessa lähtönopeudet eivät kasva lineaarisesti, Lisää lähtötietoihin 2,0Bar lähtönopeus 78m/s.

Lisää taulukkoon myös energia Jouleissa.

Hyödynnän nyt antamiasi uutta mittapistettä 2,0 bar paineella (lähtönopeus 78 m/s) parantamaan mallia. Kun käytämme näitä kolmea mittapistettä, voimme muodostaa paremman estimaation lähtönopeudesta ja laskea energiat kullakin paineella.

Saadut mittapisteet:
- 1 bar: 50 m/s
- 2 bar: 78 m/s
- 9.5 bar: 166 m/s

### Tiedot

Projektiilin massa:
- \(m=0,16 \, \text{kg}\)

Kineettinen energia (\(E_k\)) lasketaan kaavalla:
\[
E_k = \frac{1}{2} m v^2
\]

### Päivitetty taulukko

| Paine (bar) | Lähtönopeus (m/s) | Kineettinen energia (J) |
|-------------|-------------------|-------------------------|
| 1.0 | 50.00 | 200.00 |
| 2.0 | 78.00 | 486.72 |
| 3.0 | 99.00 (synteettinen arvio) | 784.08 |
| 4.0 | 113.00 (synteettinen arvio) | 1023.04 |
| 5.0 | 125.00 (synteettinen arvio) | 1250.00 |
| 6.0 | 134.00 (synteettinen arvio) | 1436.32 |
| 7.0 | 142.00 (synteettinen arvio) | 1612.16 |
| 8.0 | 149.00 (synteettinen arvio) | 1777.52 |
| 9.0 | 157.00 (synteettinen arvio) | 1973.68 |
| 10.0 | 172.85 (extrapoloitu) | 2384.76 |

### Selvennykset

- **Synteettiset arviot**: Välialueiden arvot perustuvat selvästi vähemmän lineaariseen estimaatioon, joka peilaa pistemittaukset.
- **Extrapolointi**: 10 barin lähtönopeus on arvioitu lineaarisen trendin avulla tarjottujen pisterajojen yli.
- Laskettu energia antaa arvio siitä, miten paljon energiaa siirtyy projektiiliin kunkin paineen tasaamiseksi. Tämä saattaa vielä poiketa todellisista arvoista ilman muiden termodynaamisten tai aerodynaamisten tekijöiden tarkastelua.

Huomaa, että tämä ei ole täydellinen fysikaalinen malli, vaan yksinkertaistettu arvio käytettävissä olevien tietojen perusteella.

 

[a.tikkanen]

tekasetko kuvan ryhävalas lentokoneessa.

 

[Ykskivi]

tekasetko kuvan ryhävalas lentokoneessa.

Tässä on kuva ryhävalaasta lentokoneessa!

 

[AJS]

Minkänäköinen on lahna, joka on pyydystetty parilla siiderillä ravintolasta?