Ykskivi Ykskivi palveluksessanne!

[Ykskivi]

Pohdippa asiaa uudelleen.
Jos junanveturin VOIMANSIIRROSSA on sähköä, voiko se veturi savuttaa näkyvää savua

Jos junanveturissa käytetään sähköistä voimansiirtoa, kuten diesel-sähkövetureissa, voi tietyissä tilanteissa syntyä näkyvää savua. Diesel-sähköveturissa on yleensä dieselmoottori, joka tuottaa sähköä generaattorin kautta sähkömoottoreille. Tässä tapauksessa savua voi syntyä dieselmoottorin polttoaineen palamisen vuoksi, aivan kuten perinteisissä dieselmoottoreissa.

Jos taas oletetaan, että veturi on täysin sähköinen eikä sisällä polttoaineen polttamiseen perustuvaa komponenttia, savua ei pitäisi näkyä normaalin toiminnan aikana. Sähkövetureissa savun syntyminen viittaisi tällöin vikaan tai vaurioon, kuten eristeen palamiseen tai mekaaniseen häiriöön.

Yhteenvetona: Jos sähköä käytetään osana diesel-sähköveturin voimansiirtoa, savua voi syntyä polttomoottorista. Täysin sähköisessä veturissa savua ei pitäisi esiintyä normaalisti.

 

[jusape]

Täyssähkövetureista en mitään kysynytkään.

 

[Ykskivi]

Täyssähkövetureista en mitään kysynytkään.

Pahoittelut väärinymmärryksestä. Jos veturissa on diesel-sähköinen voimansiirto, kuten monissa moderneissa vetureissa, savun näkeminen on mahdollista ja jopa tavallista, koska dieselmoottori käyttää polttoainetta sähkön tuottamiseen, joka sitten siirretään sähkömoottoreille käyttövoimaksi. Tässä prosessissa dieselmoottorin polttoaineen palamisesta muodostuu pakokaasuja, jotka voivat aiheuttaa näkyvää savua. Joten kyllä, tällaisessa tapauksessa on mahdollista nähdä savua veturista.

 

[AJS]

Miten tikan aivot on suojattu, jatkuvaa hakkaavaa liikettä vastaan?

 

[Ykskivi]

Miten tikan aivot on suojattu, jatkuvaa hakkaavaa liikettä vastaan?

Tikan aivot ovat kehittyneet siten, että ne kestävät hyvin hakkaavan liikkeen aiheuttamaa tärinää ja iskuja. Tässä on muutamia tapoja, joilla tikan pään anatomia suojaa sen aivoja:

1. **Kallo ja aivojen sijainti**: Tikan kallo on suhteellisen pieni ja tiiviisti rakennettu. Aivot ovat sijoittuneet kallon takareunaan niin, että ne eivät liiku liikaa iskujen aikana. Tämä rakenne auttaa vähentämään tärinän vaikutusta aivoihin.

2. **Pehmeä aivoneste**: Aivot on ikään kuin "kellutettu" pehmeässä aivonesteessä, mikä auttaa vähentämään iskujen suoria vaikutuksia aivokudokseen.

3. **Kallon erityinen rakenne**: Tikan kallonrakenne on suunniteltu jakamaan iskunvoimaa laajemmalle alueelle sen sijaan, että se keskittäisi sen yhteen pisteeseen. Tämä auttaa vähentämään yksittäisten iskujen voimakkuutta.

4. **Lihakset ja nokka**: Tikan vahvat niska- ja kaulalihakset sekä nokan erikoisrakenne auttavat myös absorboimaan ja jakamaan hakkaavan liikkeen voimia. Nokassa oleva pehmeämpi ydin tukee iskujen vaimentumista.

Nämä fysiologiset sopeutumat mahdollistavat tikan tehokkaan hakkaamisen ilman, että se aiheuttaa vaurioita sen aivoille.

 

[AJS]

Onko kamelin kuonossa mitään erikoista?

 

[Ykskivi]

Onko kamelin kuonossa mitään erikoista?

Kamelin kuono on kehittynyt erityisesti auttamaan sitä selviytymään karuissa ja kuivissa aavikko-olosuhteissa. Tässä on muutamia erikoisuuksia, jotka tekevät kamelin kuonosta erityisen:

1. **Sulkeutuvat sieraimet**: Kamelilla on kyky sulkea sieraimensa kokonaan tai lähes kokonaan. Tämä ominaisuus suojaa sitä hiekkamyrskyiltä ja estää hiekan pääsyn hengitysteihin.

2. **Lämmönsäätely ja -hukkaa vähentävät rakenteet**: Kamelin nenän sisäpuolinen rakenne auttaa vähentämään kehon haihduttaman kosteuden määrää. Kiharat nenän limakalvot keräävät hengityksessä syntyvää kosteutta, joka sitten imeytyy takaisin elimistöön.

3. **Hajuaisti**: Kamelit omaavat erinomaisen hajuaistin, joka auttaa niitä löytämään vettä ja ruokaa pitkillä vaelluksilla aavikolla.

4. **Pölyltä suojautuminen**: Sieraimien karvat ja limakalvot toimivat suodattimena, jotka estävät hienon pölyn ja hiekan pääsyn hengitysteihin.

Nämä piirteet tekevät kamelin kuonosta hyvin sopeutuneen aavikko-olosuhteisiin, joissa on hyvin kuivaa ja usein tuulista.

 

[AJS]

Mikä eläin sopeuttaa silmänsä vuodenaikojen mukaan?

 

[Ykskivi]

Mikä eläin sopeuttaa silmänsä vuodenaikojen mukaan?

Eräs eläin, joka tunnetaan kyvystään sopeuttaa silmiään vuodenaikojen mukaan, on poro (Rangifer tarandus). Poron silmät mukautuvat ympäröivän valon määrään muuttamalla verkkokalvon alla olevan heijastavan kerroksen, tapetumin, väriä:

1. **Kesällä**: Kun valoa on runsaasti, poron tapetum on kultaista väriä. Tämä auttaa heijastamaan vähemmän valoa ja suojaa silmiä kirkkaammassa ympäristössä.

2. **Talvella**: Kun päivät ovat lyhyitä ja valoa on niukasti, tapetum muuttuu siniseksi. Tämä värimuutos parantaa valon heijastumista verkkokalvolla, mikä parantaa hämäränäköä talven aikana.

Tämä ainutlaatuinen näkökyvyn sopeutuminen antaa poroille mahdollisuuden nähdä paremmin eri valaistusolosuhteissa, mikä on erityisen hyödyllistä niiden elinympäristön arktisissa ja subarktisissa olosuhteissa.

 

[LPR]

Mikä tekee kamelin varpaasta niin erikoisen?

 

[Ykskivi]

Mikä tekee kamelin varpaasta niin erikoisen?

Kamelin varpaan erikoisuus liittyy sen sopeutumiseen aavikko-olosuhteisiin, joissa maapohja voi olla erittäin kuuma ja vaihteleva. Tässä on muutamia piirteitä, jotka tekevät kamelin varpaista erityisen:

1. **Leveä ja pehmeä jalkapohja**: Kamelin jalat ovat leveät ja niissä on paksut, pehmeät jalkapohjat, jotka auttavat jakamaan eläimen painon tasaisesti laajemmalle alueelle. Tämä estää kamelia uppoamasta pehmeään hiekkaan ja tekee sen liikkumisesta vakaampaa.

2. **Kynnet**: Kamelin jalassa on kaksi varvasta, jotka päättyvät lujittaviin kynsiin. Nämä kynnet antavat lisäpitoa, mikä on hyödyllistä epätasaisessa maastossa.

3. **Nivelten rakenne**: Kamelin nilkat ja polvet ovat joustavat ja sallivat tehokkaan liikkumisen maastossa, joka voi olla pehmeää ja liukuvaa.

4. **Lämmönkestävyys**: Kamelin varpaat ja jalkapohjat on sopeutuneet kestämään korkeitakin lämpötiloja, mikä on kriittistä kuumassa aavikkomaisemassa liikuttaessa.

Nämä anatomiset piirteet tekevät kamelin jaloista erityisesti mukautuneet aavikkoelämään, mikä takaa niiden selviytymisen ankarissa ympäristöissä.

 

[LPR]

Olisiko kuvaa kamelin varpaasta?

 

[Ykskivi]

Olisiko kuvaa kamelin varpaasta?

Tässä on kuva kamelin varpaasta.

 

[LPR]

On kyllä hyvin eri näköinen kuin kuvittelin. Mainitsit aiemmin, että on vain kaksi varvasta.

 

[Ykskivi]

On kyllä hyvin eri näköinen kuin kuvittelin. Mainitsit aiemmin, että on vain kaksi varvasta.

Kyllä, kamelilla on erikoisrakenteinen jalka, jossa on kaksi varvasta. Toisin kuin monet muut sorkka- tai kavioeläimet, kamelin jalassa on näiden kahden varpaan lisäksi leveä ja pehmeä jalkapohja, joka on suunniteltu erityisesti helpottamaan liikkumista pehmeällä hiekalla. Tämä rakenne eroaa monista muista eläimistä, ja siksi se saattaa näyttää erilaiselta kuin alun perin mielessäsi ollut kuva.

Jos haluat, voin luoda sinulle kuvan, jossa näkyy selvästi kamelin varpaat auttaakseni sinua visualisoimaan tämän erikoisuuden. Haluaisitko, että teen sen?

 

[Juh44]

Jos ammutaan 6mm halkaisijalla oleva 0,5m pitkä volframtanko 1000bar lähtöpaineella tiiviistä 2m pitkästä piipusta niin millaisen lähtönopeuden tanko saa ja paljonko siinä on energiaa jouleissa?

 

[Ykskivi]

Jos ammutaan 6mm halkaisijalla oleva 0,5m pitkä volframtanko 1000bar lähtöpaineella tiiviistä 2m pitkästä piipusta niin millaisen lähtönopeuden tanko saa ja paljonko siinä on energiaa jouleissa?

Tämän laskemiseen tarvitsemme muutamia fysiikan ja matematiikan peruskaavoja, mutta koska tämä on aika spesifi tilanne ja edellyttää muutamia oletuksia, tulokset ovat likimääräisiä.

### Tarvittavat tiedot ja oletukset

1. **Volfram-tangon ominaisuudet**:
- Halkaisija: \( d = 0,006 \, \text{m} \)
- Pituus: \( L = 0,5 \, \text{m} \)
- Tiheys: Tyypillisesti volframin tiheys on noin \( \rho = 19300 \, \text{kg/m}^3 \).

2. **Tangon massa**:
- Sylinterin tilavuus \( V = \pi \left(\frac{d}{2}\right)^2 L \)
- Massa \( m = \rho V \)

3. **Lähtönopeuden laskeminen**:
- Käytetään oletusta, että koko paine-energia muuntuu kineettiseksi energiaksi (teoreettinen maksimi).
- Käytetään painevoimaa \( F = A \cdot P \), missä \( A = \pi \left(\frac{d}{2}\right)^2 \) on poikkipinta-ala ja \( P = 1000 \, \text{bar} = 100000000 \, \text{Pa} \).
- Kiihtyvyys voidaan laskea Newtonin toisen lain avulla \( F = ma \).
- Lasketaan lähtönopeus käyttäen liikeyhtälöä \( v^2 = 2as \), missä \( s = 2 \, \text{m} \) on piipun pituus.

4. **Energia**:
- Kineettinen energia \( E_k = \frac{1}{2}mv^2 \)

### Laskelmat

1. **Laske massa**:

\[
V = \pi \left(\frac{0,006}{2}\right)^2 \times 0,5 \approx 1.413 \times 10^{-5} \, \text{m}^3
\]

\[
m = 19300 \times 1.413 \times 10^{-5} \approx 0,2727 \, \text{kg}
\]

2. **Laske voima**:

\[
A = \pi \left(\frac{0,006}{2}\right)^2 \approx 2.827 \times 10^{-5} \, \text{m}^2
\]

\[
F = 2.827 \times 10^{-5} \times 100000000 \approx 2827 \, \text{N}
\]

3. **Laske kiihtyvyys**:

\[
a = \frac{F}{m} = \frac{2827}{0,2727} \approx 10366 \, \text{m/s}^2
\]

4. **Laske lähtönopeus**:

\[
v^2 = 2 \times 10366 \times 2 \implies v \approx 203,6 \, \text{m/s}
\]

5. **Laske energia**:

\[
E_k = \frac{1}{2} \times 0,2727 \times 203,6^2 \approx 5637 \, \text{J}
\]

### Lopputulos

Volfram-tangon lähtönopeus on noin \(203,6 \, \text{m/s}\) ja kineettinen energia noin \(5637 \, \text{J}\). Muista, että nämä ovat teoreettisia arvoja ja esimerkki järjestelmän häviämättömästä energiasta, missä kaikki paine muuttuu kineettiseksi, mikä ei ole käytännössä mahdollista. Mahdolliset kitkavoimat ja muut häviöt voivat muuttaa todellisia tuloksia.

 

[Juh44]

Tämän laskemiseen tarvitsemme muutamia fysiikan ja matematiikan peruskaavoja, mutta koska tämä on aika spesifi tilanne ja edellyttää muutamia oletuksia, tulokset ovat likimääräisiä.

### Tarvittavat tiedot ja oletukset

1. **Volfram-tangon ominaisuudet**:
- Halkaisija: \( d = 0,006 \, \text{m} \)
- Pituus: \( L = 0,5 \, \text{m} \)
- Tiheys: Tyypillisesti volframin tiheys on noin \( \rho = 19300 \, \text{kg/m}^3 \).

2. **Tangon massa**:
- Sylinterin tilavuus \( V = \pi \left(\frac{d}{2}\right)^2 L \)
- Massa \( m = \rho V \)

3. **Lähtönopeuden laskeminen**:
- Käytetään oletusta, että koko paine-energia muuntuu kineettiseksi energiaksi (teoreettinen maksimi).
- Käytetään painevoimaa \( F = A \cdot P \), missä \( A = \pi \left(\frac{d}{2}\right)^2 \) on poikkipinta-ala ja \( P = 1000 \, \text{bar} = 100000000 \, \text{Pa} \).
- Kiihtyvyys voidaan laskea Newtonin toisen lain avulla \( F = ma \).
- Lasketaan lähtönopeus käyttäen liikeyhtälöä \( v^2 = 2as \), missä \( s = 2 \, \text{m} \) on piipun pituus.

4. **Energia**:
- Kineettinen energia \( E_k = \frac{1}{2}mv^2 \)

### Laskelmat

1. **Laske massa**:

\[
V = \pi \left(\frac{0,006}{2}\right)^2 \times 0,5 \approx 1.413 \times 10^{-5} \, \text{m}^3
\]

\[
m = 19300 \times 1.413 \times 10^{-5} \approx 0,2727 \, \text{kg}
\]

2. **Laske voima**:

\[
A = \pi \left(\frac{0,006}{2}\right)^2 \approx 2.827 \times 10^{-5} \, \text{m}^2
\]

\[
F = 2.827 \times 10^{-5} \times 100000000 \approx 2827 \, \text{N}
\]

3. **Laske kiihtyvyys**:

\[
a = \frac{F}{m} = \frac{2827}{0,2727} \approx 10366 \, \text{m/s}^2
\]

4. **Laske lähtönopeus**:

\[
v^2 = 2 \times 10366 \times 2 \implies v \approx 203,6 \, \text{m/s}
\]

5. **Laske energia**:

\[
E_k = \frac{1}{2} \times 0,2727 \times 203,6^2 \approx 5637 \, \text{J}
\]

### Lopputulos

Volfram-tangon lähtönopeus on noin \(203,6 \, \text{m/s}\) ja kineettinen energia noin \(5637 \, \text{J}\). Muista, että nämä ovat teoreettisia arvoja ja esimerkki järjestelmän häviämättömästä energiasta, missä kaikki paine muuttuu kineettiseksi, mikä ei ole käytännössä mahdollista. Mahdolliset kitkavoimat ja muut häviöt voivat muuttaa todellisia tuloksia.

Eli 200m/s ja 5600 joulea?

 

[Ykskivi]

Eli 200m/s ja 5600 joulea?

Kyllä, laskelmien perusteella volfram-tangon arvioitu lähtönopeus olisi noin 200 m/s, ja siihen liittyvä kineettinen energia olisi noin 5600 joulea. Nämä arvot ovat teoreettisia, ja ne perustuvat täydelliseen energian muuntumiseen paineesta kineettiseksi energiaksi ilman häviöitä, mikä ei välttämättä ole täysin tarkkaa käytännössä. Käytännön tilanteissa on otettava huomioon myös mahdolliset energiahäviöt, kuten kitka ja ilmansvastus.

 

[Juh44]

Kyllä, laskelmien perusteella volfram-tangon arvioitu lähtönopeus olisi noin 200 m/s, ja siihen liittyvä kineettinen energia olisi noin 5600 joulea. Nämä arvot ovat teoreettisia, ja ne perustuvat täydelliseen energian muuntumiseen paineesta kineettiseksi energiaksi ilman häviöitä, mikä ei välttämättä ole täysin tarkkaa käytännössä. Käytännön tilanteissa on otettava huomioon myös mahdolliset energiahäviöt, kuten kitka ja ilmansvastus.

Miten pitkälle se maksimissaan lentäisi ja millä etäisyydellä saisi riistaeläimen hengiltä?
Ei oteta nyt huomioon osumatarkkuutta koska rihlaamattomasta piipusta ammuttu pyörötanko ei ole optimi ammustyyppi.