Sähköntuotanto, säätövoima, pumppuvoimalat, yms.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja refy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

refy

Kasvis
KK Plus pack
Pumppuvoimala on jokivoimalaa parempi säätäjä. Eikä katkaise uomaa.
OL3 yksinään vastaa 60% Suomen koko vesivoimasta.
 
Pumppuvoimala vaatii korkeen pudotuksen ollakseen tehokas.
Miettiny miten olis johonki kaivokseen, vaikka Pyhäsalmeen. hissitornista rakentelis "pumppuvoimalan" ihan painopuntin avulla, ylös läpisyöttävä kela, varppiin pirunmoinen paino, sopivat välitykset genuun mallia tuulivoimala.
HAlvan sähkön aikana puntti hinattaisiin ylös, äkillisen kovan kulutuksen aikana lasketaan punttia alas ja sähköö tulis, sopivilla välityksilä vaikka sen liki puolentoista kilsan pudotus alaspäin kestäisi kuitenkin jonkin aikaa jolloin hitaammin käynnistyvä säätövoima saisi aikaa käynnistyä.
 
Pumppuvoimala vaatii korkeen pudotuksen ollakseen tehokas.
Miettiny miten olis johonki kaivokseen, vaikka Pyhäsalmeen. hissitornista rakentelis "pumppuvoimalan" ihan painopuntin avulla, ylös läpisyöttävä kela, varppiin pirunmoinen paino, sopivat välitykset genuun mallia tuulivoimala.
HAlvan sähkön aikana puntti hinattaisiin ylös, äkillisen kovan kulutuksen aikana lasketaan punttia alas ja sähköö tulis, sopivilla välityksilä vaikka sen liki puolentoista kilsan pudotus alaspäin kestäisi kuitenkin jonkin aikaa jolloin hitaammin käynnistyvä säätövoima saisi aikaa käynnistyä.
Vaatii korkean pudotuksen ja suuren massan, hyötysuhde on myös aika huono kun molempiin suuntiin hukkuu prosentteja koneistoihin...
 
Pumppuvoimala on jokivoimalaa parempi säätäjä. Eikä katkaise uomaa.
OL3 yksinään vastaa 60% Suomen koko vesivoimasta.
Jokivoimala ei ole pelkkä säätäjä, se myös tuottaa energiaa. Millaisen pumppuvoimalan ja minne rakentaisit Suomeen?
 
Kemijoki Oy on scoutannut kymmenkunta paikkaa 100-200 m korkeuserolla ja 50-200 ha yläaltaalla. 550 MW Ailangantunturi Jumiskossa on jo YVA-vaiheessa.

 
Kemijoki Oy on scoutannut kymmenkunta paikkaa 100-200 m korkeuserolla ja 50-200 ha yläaltaalla. 550 MW Ailangantunturi Jumiskossa on jo YVA-vaiheessa.

Tarviisko Jumisko paljon muutoksia? Eikö sitä luolaa voi välillä pumpata ylöspäin, vai pitääkö olla oma luola pumppaukselle?
 
Niistä on jatkuva virtaus padolle päin, alkaa tulvia jos virtaussuunta padolla vaihtuu.
Eli se ei onnistu, että Suolijärveen pumpattausiin Kemijärvestä vettä ja laskettaisiin olemassaolevaa luolaa pitkin voimalaan?
 
Jumiskossa on ollut jo vuosikymmeniä jonkinlaista pumppuvoimalatoimintaa olemassa, toki huomattavasti pienimääräisempänä kuin että koko voimalan koneistolla pumpatattaisiin.

Myös Oulankajoki kannattaisi pumpata jumiskoon, pumppaus veisi aika paljon energiaa mutta kemijoen voimalat ottaisivat sen moninkertaisesti talteen, siitä toki ympäristöihmiset riemastuisivat...
 
Eli se ei onnistu, että Suolijärveen pumpattausiin Kemijärvestä vettä ja laskettaisiin olemassaolevaa luolaa pitkin voimalaan?
Se vaatisi erillisen tunnelin pumppaukseen. Kun voimalan teho on pieni, tulisi kalliiksi hyötyyn nähden.
Isosetä oli Jumiskoa rakentamassa 1951-54.
 
Mielenkiinoinen aihe. Modet voisivat jakaa tämän omaksi ketjukseen. Tämähän ei liity raakkuihin millään lailla.
 
Se vaatisi erillisen tunnelin pumppaukseen. Kun voimalan teho on pieni, tulisi kalliiksi hyötyyn nähden.
Isosetä oli Jumiskoa rakentamassa 1951-54.
Joskus on noilla kulmilla tullut käytyä. Useammallakin puolison sukulaisella on Suolijärvellä mökkejä, rouvan tyttösukunimi on Jumisko.
 
Vaarunvuoreen Päijänteen rannalle aikoinaan suunnittelivat pumppuvoimalaa . En nyt muista mihin se hanke tyrehtyi .
Oliko joku ls-alue siellä ?
 
Vaatii korkean pudotuksen ja suuren massan, hyötysuhde on myös aika huono kun molempiin suuntiin hukkuu prosentteja koneistoihin...
No mimmosena näet pumppuvoimalan hyötysuhteen jos enste pumpataan vesi 100 metriä ylös......
Hukkuu niitä prosentteja tuulivoimaloissakin välityksiin...
 
Joskus on noilla kulmilla tullut käytyä. Useammallakin puolison sukulaisella on Suolijärvellä mökkejä, rouvan tyttösukunimi on Jumisko.
Yksi isosetä asui Kemijärvellä, joskus kasarilla vei noille vesille minutkin kalaan.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös